Liito-oravaselvitykset
Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IVa lajeihin ja sitä koskee lajisuojelun eriyissäännökset. Säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49§:ssä, jonka mukaan liitteen IVa yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty.
Liito-oravien esiintyminen on selvitettävä hankkeissa, jotka ulottuvat liito-oraville tyypillisille varttuneille kuusi-haapametsiköihin tai saattavat vaikuttaa niihin. Paras liito-oravan inventointikausi alkaa keväällä heti lumien sulettua ja päättyy toukokuun loppuun.
Liito-oravien esiintyminen on selvitettävä hankkeissa, jotka ulottuvat liito-oraville tyypillisille varttuneille kuusi-haapametsiköihin tai saattavat vaikuttaa niihin. Paras liito-oravan inventointikausi alkaa keväällä heti lumien sulettua ja päättyy toukokuun loppuun.
Lepakkoselvitykset
Liito-oravan tavoin kaikki lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IVa lajeihin ja ovat suojeltuja.
Lepakoita on helpointa selvittää touko-elokuussa lepakoiden lepakkodetektorin avulla. Detektori muuttaa lepakoiden ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Lajit voidaan määrittää kätevästi myös tallenteista äänianalyysiohjelman avulla.
Lepakoita on helpointa selvittää touko-elokuussa lepakoiden lepakkodetektorin avulla. Detektori muuttaa lepakoiden ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Lajit voidaan määrittää kätevästi myös tallenteista äänianalyysiohjelman avulla.
Nisäkässelvitykset
Liito-oravan ja lepakoiden lisäksi myös saukko kuuluu suojeltaviin lajeihin. Saukon esiintymistä alueella voidaan parhaiten selvittää talven aikana lumijälkien perusteella.
Monet nisäkäslajit liikkuvat yöllä ja ovat vaikeasti havaittavissa. Käytössämme on riistakameroita ja myös lämpökameratekniikkaa yöllisten kulkijoiden selvittämiseksi.
Monet nisäkäslajit liikkuvat yöllä ja ovat vaikeasti havaittavissa. Käytössämme on riistakameroita ja myös lämpökameratekniikkaa yöllisten kulkijoiden selvittämiseksi.
Linnustokartoitukset
Laskentamenetelminä käytetään soveltuvin osin maa-alueilla esimerkiksi kartoitus- tai linjalaskentaa sekä vesialueilta vesilintujen pistelaskentaa. Tutkimusmenetelmä valitaan ongelman mukaan ja tutkimuksissa noudatetaan Eläinmuseon linnustoselvitysten ohjeita. Harvalukuiset lajit ja esimerkiksi riistalinnut voidaan kartoittaa myös laskentojen yhteydessä.
Pesimälintulaskentoja tehdään maaliskuulta heinäkuulle, muuttolintulaskentojen ajankohta keväällä ja syksyllä riippuu tutkittavasta lajistosta.
Pesimälintulaskentoja tehdään maaliskuulta heinäkuulle, muuttolintulaskentojen ajankohta keväällä ja syksyllä riippuu tutkittavasta lajistosta.
Viitasammakkokartoitukset
Viitasammakko kuuluu myös luontodirektiivin suojelemiin lajeihin.
Laji on periaatteessa helppo havaita pulputtavasta äänestä. Yleensä viitasammakot ovat parhaiten äänessä riittävän lämpiminä iltoina toukokuussa, mutta ääntelee parhaaseen kartoitusaikaan aktiivisesti lähes koko päivän.
Laji on periaatteessa helppo havaita pulputtavasta äänestä. Yleensä viitasammakot ovat parhaiten äänessä riittävän lämpiminä iltoina toukokuussa, mutta ääntelee parhaaseen kartoitusaikaan aktiivisesti lähes koko päivän.
Kalastoselvitykset
Kalastoa, kalojen kutualueita tai saalistilastoja tarvitaan usein vesistöalueilla tehtävien hankkeissa tai tutkimuksissa.
Kalastoselvityksiä teemme yhteistyössä Kala- ja vesitutkimuksen kanssa, jolla on vankkaa kokemusta koekalastuksista ja pohjaeläinselvityksistä.
Kalastoselvityksiä teemme yhteistyössä Kala- ja vesitutkimuksen kanssa, jolla on vankkaa kokemusta koekalastuksista ja pohjaeläinselvityksistä.
Kirjoverkkoperhosselvitykset
Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas matura) on valoisien metsien laji, jota esiintyy sekä tuoreilla että kuivahkoilla kankailla. Laji on listattu luontodirektiivin liitteessä IV.
Suomessa kirjoverkkoperhosen vahvimmat kannat ovat Päijät-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Kirjoverkkoperhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun, jolloin lajin esiintyminen alueella voidaan selvittää. Naaras munii maitikoille, ja loppukesällä maitikoilta voi löytää toukkien seittisiä toukkapesiä.
Suomessa kirjoverkkoperhosen vahvimmat kannat ovat Päijät-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Kirjoverkkoperhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun, jolloin lajin esiintyminen alueella voidaan selvittää. Naaras munii maitikoille, ja loppukesällä maitikoilta voi löytää toukkien seittisiä toukkapesiä.
Sudenkorentoselvitykset
Osa Suomessa esiintyvistä sudenkorentolajeista on uhanalaisia, ja joukossa on myös erityisesti suojeltavia sekä luontodirektiivin II ja IV-liitteissä mainittuja lajeja, joiden elinalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä sudenkorennoille ovat puhdasvetiset joet ja purot, suolammet sekä reheväkasvuiset lahdet.
Sudenkorentoselviyksiä tehdään kesä-elokuussa, jolloin useimmat lajit ovat lennossa.
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä sudenkorennoille ovat puhdasvetiset joet ja purot, suolammet sekä reheväkasvuiset lahdet.
Sudenkorentoselviyksiä tehdään kesä-elokuussa, jolloin useimmat lajit ovat lennossa.
Muut hyönteisselvitykset
Hyönteisiä on Suomessakin suuri määrä, ja joukossa on lukuisia rauhoitettuja tai direktiivilajeja.
Osa lajeista on vaikeita tutkia ja vaatii erikoisosaamista. Esimerkiksi harvinaista meriuposkuoriaista olemme selvittäneet yhdessä Alleco Oy:n kanssa, jolla on on kokemusta tutkimussukeltamisesta.
Tarvitsetko jotain muuta eläimistöselvitystä?
Kaipaatko jonkun muun eliölajin selvityksiä? Ei hätää, kysy asiaa rohkeasti meiltä, sillä yhteistyökumppaneiden kanssa pystymme tarjoamaan varsin kattavasti eläimistöselvityksiä.
